Muumipeikko talvi tuo lämpöä sydämiin
Hyper Gamesin kehittämä Moomintroll: Winter’s Warmth on Tove Janssonin *Taikatalvi*-kirjaan pohjautuva, rauhallinen ja tarinavetoinen seikkailupeli, jossa Muumipeikko herää talviuniltaan etuajassa lumiseen Muumilaaksoon ja opettelee uusien ystävyyssuhteiden kautta auttamaan muita ja löytämään talven keskeltä lämpöä.
Muumipeikko talvi on sana, joka herättää monissa lämpimiä muistoja. Muumit ovat olleet osa lapsuuttani, ja niiden maailma on aina ollut minulle erityinen paikka. Kun kuulin Muumipeikko: Talven Lämpö -pelin julkaisusta, innostukseni oli katossa. Pelin demo antoi esimakua siitä, miksi nämä hahmot ovat minulle niin rakkaita.
Ensikosketus peliin
Pelidemon alussa ei ole kovin paljon johdantoa itse hahmoihin tai tarinaan, mikä saattaa jättää Muumien maailmaan vähemmän perehtyneet hieman pimentoon. Demon alussa esitellään Muumipeikko ja joukko Vilijonkan lapsia, jotka ovat heti kättelyssä kovin hätääntyneen oloisia ja pyytävät apua. Heidän mukaansa kadoksissa on lumessa juoksennellut koira, joka on yhtäkkiä kadonnut näkyvistä. Näin ollen pelaajalle annetaan tehtäväksi lähteä arktisiin olosuhteisiin etsimään koiraa.
Kokemus pelimaailmasta
Onneksi koira löytyy melko läheltä aloituspaikkaa, joten pelaajan ei tarvitse etsiä sitä kaukaa. Vaikka pelihahmon ja pelastetun koiran välillä ei anneta kovin syvällistä taustatarinaa, ei siihen ole tarvettakaan. Kuljettaessa koiraa lumisessa metsässä ja tuulen tuiverruksessa se alkaa jutella Muumipeikolle ja selittää, miten on päätynyt tähän tilanteeseen.
Vaikka vietät koiran kanssa vain lyhyen aikaa, tuntuu siltä kuin kehittäisit vahvan sidoksen siihen. Joka kerta, kun laskin koiran lumeen, ja se alkoi ulvoa, tunsin todella pahaa oloa. Pelidemon aikana tuli eteen tilanteita, kuten pölkyn pilkkominen tai pensasaidan raivaaminen, jotka saivat pohtimaan, olisiko toista tapaa edetä ilman, että joutuisin laskemaan koiran maahan.
Muumipeikko talven lumoissa
Pelin haasteellisuus ei demon perusteella vaikuta suurelta, mutta se antaa mahdollisuuden todella arvostaa pelimaailman kauneutta. Tuulenpuuskien keskellä pysähtyessäsi ihailemaan upeaa, käsinmaalattua Muumilaaksoa, et voi kuin ihastella sen tarjoamaa visuaalista elämystä. Muumipeikko talvi on kuin suoraan satukirjasta, mikä saa sisäisen lapseni riemuitsemaan.
Pelidemon loputtua, ja koira jättäessä seurasi, palasin ”toivelistalle Steamissa” -näkymään. Olisin mieluusti jatkanut virtuaalista vaellustani lumisessa maisemassa, mutta kaikki hyvä tulee aikanaan päätökseen. Jos mikään muu, tämä on merkki siitä, että Muumipeikko: Talven Lämpö on muodostumassa jälleen yhdeksi Muumi-peliksi, johon tulen upottamaan tunteja, ja olen siihen valmis. Harmi vain, ettei julkaisupäivämäärää ole vielä annettu.
Yhteyksiä toisiin artikkeleihin voi löytää esimerkiksi Guild Wars Reforged:n uudesta noususta, joka valloittaa pelaajat, tai tutustua Inkblood First Look:iin, joka sukeltaa kauhun ja mysteerin tummiin syövereihin. Molemmat artikkelit tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia pelimaailman uusiin ilmiöihin.
